Tietoa yhdistyksestä

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia.  MLL:n liittoyhteisöön kuuluvat keskusjärjestö, piirijärjestöt (10) ja paikallisyhdistykset (548) sekä MLL-taustaiset säätiöt ja yhtiöt. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Helsingin yhdistys ry on itsenäinen rekisteröity yhdistys, joka perustettiin 31.10.1922 mm. Gustaf ja Sophie Mannerheimin toimesta. Yhdistys on MLL:n keskusjärjestön ja MLL:n Uudenmaan piirin jäsen.

Yhdistyksen aiempia vaiheita:

Lasten kerhotoimintaa

Yhdistys järjesti kouluikäisille lapsille kerhotoimintaa 1920-30 –luvuilla, mikä oli kaupunkilaislasten harvoja vapaa-ajan toimintamahdollisuuksia tuolloin. Yhdistys ylläpiti tyttö- ja poikakerhoja sekä kurssitti kerho-ohjaajia. Kerhotoiminnan ohella yhdistys järjesti pyhäkouluja sekä monipuolista urheilutoimintaa lapsille. Yhdistys järjesti myös nuorille puutarhakerhoja kaupungin osoittamilla kasvipalstoilla perheiden ruokahuollon varmistamiseksi.

Aineellista apua perheille

1920- ja 30-luvuilla yhdistys välitti aineellista tukea vähävaraisille, esim. vaateapua ja rahalahjoja sekä järjesti vauvanvaatteiden kiertokoreja (mistä toiminnasta vakiintui myöhemmin nykyiset äitiyspakkaukset).

Äiti-lapsi –koti

Yhdistys perusti 1930 Sophie Mannerheimin testamentin mukaisesti ensikotityyppisen äiti-lapsi –kodin 14 yksinäiselle äidille lapsineen Mäkelänkadulle Helsingissä. Koti sai nimekseen Sophie Mannerheim –koti ja se toimi vuoteen 1971 saakka.

Yhdistys otti hoitaakseen myös Annalan äitikodin Lohjalla sotavuosina 1940-42.

Lastenseimet ja päiväkodit

Yhdistys perusti 1930 lastenseimen Sophie Mannerheim –kodin yhteyteen alle 3-vuotiaille lapsille. Seimi toimi vuoteen 1971.

Vuonna 1948 yhdistys avasi 32-paikkaisen päiväkodin korkeakouluissa opiskelevien vanhempien lapsille Mikonkatu 18:ssa (päiväkoti Wilhola). Päiväkodissa hoidettiin opiskelijoiden lapsia vuoteen 1976 saakka. Sen jälkeen se toimi yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa ja vuonna 2012 päiväkodin toiminta siirtyi kokonaan osaksi Helsingin kaupungin varhaiskasvatusta. Vuosina 1990-2012 päiväkodissa painotettiin yhdistyksen johdolla erityisesti taidekasvatusta.

Oman päiväkotitoiminnan lisäksi yhdistys otti 1950-luvulla huolehtiakseen kolmesta yrityksen päiväkodista: Oy Fazer Ab:n päiväkoti ja Fazerin Vaaralan tehtaan päiväkoti toimivat vuoteen 1964 yhdistyksen hoitamana ja Suomen Kaapelitehdas Oy:n päiväkoti 1953-56. Yritykset vastasivat päiväkotien taloudesta ja yhdistys niiden päivittäisestä toiminnasta ja valvonnasta.

1970-luvulla äitien siirtyminen laajemmin työelämään loi pulan päivähoitopaikoista, jolloin yhdistys muutti Sophie Mannerheim –kodin kokonaan päiväkodiksi (päiväkoti Sohvila 1972). Etusija hoitoon annettiin aluksi yksinhuoltajien lapsille. Sohvila siirtyi vuonna 2012 Helsingin kaupungin ylläpitämäksi päiväkodiksi.

1990-luvulla yhdistys perusti suomenkielisen päiväkoti Korallin ja ruotsinkielisen päiväkoti Näktergalenin Helsinkiin. Molemmat päiväkodit olivat taidekasvatukseen suuntautuneita. Ne toimivat vuoteen 2003 saakka.

Taidekasvatuskoulutus

Yhdistys painotti päiväkotitoiminnassaan sisällön kehittämistä ja 1990-luvulta alkaen yhdistyksen päiväkodeissa suuntauduttiin taidekasvatukseen.  Yhdistys järjesti myös taidetoimintaan erikoistunutta koulutusta kunnan päivähoitohenkilöstölle päiväkoti Sohvilassa.

Vuodesta 2012 lähtien yhdistys on järjestänyt pääkaupunkiseudun päiväkodeissa työskenteleville varhaiskasvattajille taidekasvatuskoulutusta ”Työn ja kasvun iloa taiteesta”. Kurssilla innostetaan osallistujia käyttämään luovia, taidelähtöisiä menetelmiä sekä etsimään ja kokeilemaan uusia työtapoja, jotka edistävät lasten nähdyksi ja kuulluksi tulemista ja vahvistavat heidän osallisuuden kokemustaan.

Sota-apu: sotakummit, siirtolaiset ja turvapaikanhakijat

Yhdistys käynnisti vuonna 1940 sotakummitoiminnan, jonka tarkoituksena oli auttaa ja välittää apua sodassa isänsä menettäneille lapsille. Sotakummi oli yksityinen henkilö tai ryhmä tai yhdistys, joka sitoutui avustamaan nimettyä sotaorpoa vähintään kahden vuoden ajan. Yhdistys välitti kummisuhteita sotaorvoille sekä rahoitti heidän opintojaan. Yhdistyksen kautta apua sai noin 2200 lasta.

Vuosina 1940-42 yhdistys otti hoitaakseen toisen äiti-lapsi –kodin Lohjalla, missä hoidettiin sodan jaloista tulleita karjalaisia siirtolaisia lapsineen.

Ennätysmäisen Eurooppaan suuntautuneen pakolaisvirran myötä Suomessakin oli vuoden 2015 syksyllä suuri tarve hätämajoittaa turvapaikanhakijoita. Yhdistys avasi alkuvuodesta 2016 ryhmäkodin yksin maahan tulleille alle 16-vuotiaille turvapaikanhakijoille. Ryhmäkodissa asui yksin Suomeen tulleita, lähinnä afgaanitaustaisia lapsia ja nuoria noin vuoden ajan, odottaen päätöstään turvapaikasta.

Hammashoito

Yhdistys teki 1940-luvulla yhteistyötä Helsingin kaupungin hammaslääkärien kanssa ja järjesti oppikoulujen I-III –luokkalaisille hammastarkastukset. Yhdistyksen hammashoitolassa tehtiin yhteensä 66,500 hammaskäsittelyä sen toiminnan aikana 1940-50 –luvuilla.

Kesäleirit

Yhdistys aloitti kesäsiirtolatoiminnan vuonna 1940 ja se järjestettiin aluksi 100:lle sotaorvolle. Myöhemmässä vaiheessa kesäsiirtolaan valittiin tuberkuloottisten kotien heiveröisiä lapsia. Leirien pääasiallinen tarkoitus oli mahdollistaa raitista ilmaa ja tervettä liikuntaa kaupunkilapsille. Leiritoimintaan kuuluivat myös uimakoulut.

1965 yhdistys osti Kirkkonummelta tilan kesäsiirtolatoimintaa varten ja leirit suunnattiin Helsingin kaupungin lastensuojeluviraston valitsemille lapsille ja nuorille. Vuonna 1975 Kirkkonummen kesäsiirtola luovutettiin Helsingin kaupungille vammaisten lasten hoitoa varten.

Kasvatuskurssit

Yhdistys järjesti 1950-1980 –luvuilla erilaisia vanhemmille ja nuorisolle tarkoitettuja kursseja. Ensimmäiset kurssit olivat ”Onko vauva tulossa?” odottaville äideille ja ”Äiti, mitä minä tekisin?” kouluikäisten lasten vanhemmille. Nuorisolle tarjottiin hyvän käytöksen kursseja.

Kasvatuskurssit muuttuivat 1980-luvulle tultaessa lastenkaitsija ja sairastuneen lapsen hoitajien kursseiksi ja yhdistys välitti hoitajia MLL Uudenmaan piirin hoitajarenkaaseen.

Nuorisokoti

Yhdistys avasi vuonna 1957 ensimmäisen nuorisokotinsa 15-20 –vuotiaille tytöille, jotka Helsingin kaupungin lastensuojelulautakunta sinne osoitti. Nuorisokoti Korkkis toimi vuoteen 2016 saakka. Vuonna 2004 yhdistys avasi toisen tytöille suunnatun nuorisokodin Helsingissä (Nuorisokoti Marjis), joka toimii edelleen.

 

Lähde ja lisätiedot: Aura Korppi-Tommola: Vapaaehtoisvoimin lasten hyväksi. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Helsingin osasto ry 1922-1992. Gummerus, Jyväskylä 1993.

Sophie Mannerheim

MLL Helsingin yhdistys on suuntautunut toiminnassaan auttamaan ja turvaamaan haavoittuvassa asemassa olevia ja apua tarvitsevia lapsia, nuoria ja heidän perheitään.

Hugo Simberg: Haavoittunut enkeli