Etusivu MLL Helsinki 100 vuotta apua 100 vuotta apua Yhdistys on suuntautunut toiminnassaan auttamaan ja turvaamaan haavoittuvassa asemassa olevia lapsia, nuoria ja heidän perheitään jo vuodesta 1922 Aineellista apua lapsiperheille 1920- ja 30-luvuilla yhdistys välitti aineellista tukea, kuten vaateapua ja rahalahjoja, vähävaraisille. Tuolloin organisoitiin perheille myös vauvanvaatteiden ja tarvikkeiden kiertokoreja, mistä syntyivät nykyiset äitiyspakkaukset. Nykyisin välitämme joulun alla MLL:n ja SPR:n Hyvä Joulumieli -keräysvaroilla hankittuja ruokakaupan lahjakortteja lapsiperheille, joilla on vaikea tilanne esim. työttömyyden, sairauden, ylivelkaantumisen, perheen pienituloisuuden tai jonkin kriisitilanteen vuoksi. Jaamme väkivaltaa kohdanneille perheille myös tarpeen mukaista lahjoituksena saatua apua. Lasten kerhotoimintaa Yhdistys järjesti kouluikäisille lapsille kerhotoimintaa 1920-30 –luvuilla, mikä oli kaupunkilaislasten harvoja vapaa-ajan toimintamahdollisuuksia tuolloin. Yhdistys ylläpiti tyttö- ja poikakerhoja sekä kurssitti kerho-ohjaajia. Kerhotoiminnan ohella järjestettiin pyhäkouluja sekä monipuolista urheilutoimintaa lapsille. Nuorille organisoitiin puutarhakerhoja kaupungin osoittamilla kasvipalstoilla perheiden ruokahuollon varmistamiseksi. Hammashoito MLL kehitti aktiivisesti lasten terveydenhuoltoa 1920-1950 -luvuilla. Helsingin yhdistys teki yhteistyötä Helsingin kaupungin hammaslääkärien kanssa ja järjesti oppikoulujen I-III –luokkalaisille hammastarkastukset. Yhdistyksen hammashoitolassa tehtiin yhteensä 66 500 hammaskäsittelyä sen toiminnan aikana 1940-50 –luvuilla. Kesäleirit Yhdistys aloitti kesäsiirtolatoiminnan vuonna 1940 ja leirejä järjestettiin aluksi sadalle sotaorvolle. Myöhemmässä vaiheessa kesäsiirtolaan valittiin tuberkuloottisten kotien heiveröisiä lapsia paranemaan ja vahvistumaan. Leirien pääasiallinen tarkoitus oli mahdollistaa raitista ilmaa ja tervettä liikuntaa kaupunkilapsille. Leiritoimintaan kuuluivat myös uimakoulut. Vuonna 1965 yhdistys osti Kirkkonummelta tilan kesäsiirtolatoimintaa varten ja leirejä alettiin suunnata Helsingin kaupungin lastensuojeluviraston valitsemille lapsille ja nuorille. Vuonna 1975 Kirkkonummen kesäsiirtola luovutettiin Helsingin kaupungille vammaisten lasten hoitoa varten. Sota-ajan apu Yhdistys käynnisti vuonna 1940 sotakummitoiminnan, jonka tarkoituksena oli auttaa ja välittää apua sodassa isänsä menettäneille lapsille. Sotakummi oli yksityinen henkilö, ryhmä tai yhteisö, joka sitoutui avustamaan nimettyä sotaorpoa vähintään kahden vuoden ajan. Yhdistys välitti kummisuhteita sotaorvoille sekä rahoitti heidän opintojaan. Yhdistyksen kautta apua sai noin 2 200 lasta. Vuosina 1940-42 yhdistys otti hoitaakseen äiti-lapsi –kodin Lohjalla, missä hoidettiin sodan jaloista pakenevia karjalaisia siirtolaisia lapsineen. Eurooppaan suuntautuneen suuren turvapaikanhakijavirran myötä Suomessa oli vuoden 2015 syksyllä suuri tarve hätämajoittaa turvapaikanhakijoita. Yhdistys perusti ja ylläpiti ryhmäkotia 2016-2017 yksin maahan tulleille alle 16-vuotiaille turvapaikanhakijalapsille. Äiti-lapsi -kodit Yhdistys perusti vuonna 1930 Sophie Mannerheimin testamentin mukaisesti kodin 14 turvattomalle yksinhuoltajaäidille lapsineen Helsingin Mäkelänkadulle. Koti sai nimekseen Sophie Mannerheim –koti ja se toimi vuoteen 1971 saakka. Yhdistys otti hoitaakseen myös toisen, Annalan äitikodin Lohjalla, sotavuosina 1940-42. Sophie Mannerheimin nimeä kantava toiminta tulee nykyisin eläväksi ja ilmentää perustajansa huolenpitoa erityisesti äideistä ja heidän lapsistaan yhdistyksen vuonna 2017 perustaman Sophie Mannerheimin turvakodin toiminnassa ja nimessä. Lastenseimet ja päiväkodit Yhdistys ylläpiti useita lasten päivähoitopaikkoja vuosina 1930-2012: Sophie Mannerheimin lastenseimi, Wilhola, Sohvila, Koralli ja Näktergalen. Lisäksi yhdistys vastasi Fazerin ja Suomen Kaapelitehtaan omien päiväkotien toiminnasta ja taloudesta 1950-luvulla. Etusija hoitopaikkoihin myönnettiin pitkään opiskelijoiden ja yksinhuoltajien lapsille. Päiväkodeissa painotettiin erityisesti taidekasvatusta 1990-luvulta alkaen. Yhdistyksen päiväkotitoiminta päättyi vuonna 2012, mutta päiväkoti Wilhola toimii edelleen yhdistykselle lastenseimeksi vuonna 1948 lahjoitetussa tilassa Helsingin kaupungin ylläpitäessä sen toimintaa. Taidekasvatus Yhdistys painotti päiväkotitoiminnassaan 1990-luvulta alkaen taidekasvatusta ja koulutti taidetoimintaan myös kunnan päivähoitohenkilöstöä. Oman päiväkotitoiminnan lakattua yhdistys jatkoi taidekasvatuskoulutuksen järjestämistä varhaiskasvattajille vuosina 2012-2017. Työn ja kasvun iloa taiteesta -kurssilla innostettiin osallistujia käyttämään luovia, taidelähtöisiä menetelmiä sekä etsimään ja kokeilemaan uusia työtapoja, jotka edistivät lasten nähdyksi ja kuulluksi tulemista sekä vahvistivat heidän osallisuuden kokemustaan. Kasvatuskurssit ja lastenhoitajat Yhdistys järjesti 1950-1980 –luvuilla erilaisia vanhemmille ja nuorisolle tarkoitettuja kursseja. Ensimmäiset kurssit olivat ”Onko vauva tulossa?” odottaville äideille ja ”Äiti, mitä minä tekisin?” kouluikäisten lasten vanhemmille. Nuorisolle tarjottiin hyvän käytöksen kursseja. Kasvatuskurssit muuttuivat 1980-luvulle tultaessa lastenkaitsija ja sairastuneen lapsen hoitajien koulutuskursseiksi, ja yhdistys välitti hoitajia MLL Uudenmaan piirin lastenhoitajarenkaaseen. Lastensuojelun laitoshoito Yhdistys avasi vuonna 1957 ensimmäisen nuorisokotinsa Fredrikinkadulla 15-20 –vuotiaille tytöille, jotka Helsingin kaupungin lastensuojelulautakunta sinne osoitti. Toiminta siirtyi 1960-luvulla Korkeavuorenkadulle, missä Korkeavuorenkadun nuorisokoti Korkkis toimi vuoteen 2016 saakka. Vuonna 2017 tiloissa jatkoi vuonna 2004 perustettu Marjaniemen nuorisokoti (nyk. Nuorisokoti Marjis). Lastensuojelun sijaishuollon asiakaspaikat kohdennettiin ainoastaan tytöille aina vuoteen 2020 saakka. Perheväkivalta Yhdistys avasi vuonna 2017 Sophie Mannerheimin turvakodin Helsingissä helpottamaan pääkaupunkiseudun kroonista pulaa turvakotipaikoista perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille. Vuonna 2019 yhdistys perusti lähisuhdeväkivallan liikkuvan avopalvelun, Turvaverkko Helsingin, pääkaupunkiseudulle. Turvaverkko Helsingistä saa matalalla kynnyksellä monenlaista apua perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa. Ero lapsiperheessä Yhdistys tuki vuosina 2018-2020 perheitä vanhempien erotilanteessa tarjoamalla puolueettomia tapaamispaikkoja (Perhepesät) lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman välisiin tapaamisiin. Toiminnalla haluttiin tulehtuneissa erotilanteissa turvata lapsen oikeutta ylläpitää suhdetta hänestä erossa asuvaan vanhempaan. Hankkeessa tuotettiin tutkittuun tieteelliseen tietoon pohjautuva viisiosainen animaatiosarja erosta lapsiperheessä. Videoissa tuotiin esiin lapsen näkökulmaa erossa. Videot tuotettiin monikielisinä tukemaan kasvavan vieraskielisen väestönosan tiedonsaantia. Lähteet Aura Korppi-Tommola: Vapaaehtoisvoimin lasten hyväksi. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Helsingin osasto ry 1922-1992. Gummerus, Jyväskylä 1993. Eeva Kotioja: Hyvän lapsuuden rakentajat. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 1920-2020. Kustannusosakeyhtiö Siltala, Helsinki 2020.