Etusivu Palvelumme Apua väkivaltaan Tietoa lähisuhdeväkivallasta Tietoa lähisuhdeväkivallasta Lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, jonka tekijänä on nykyinen tai entinen puoliso tai kumppani, lapsi tai puolison lapsi, oma vanhempi, muu lähisukulainen tai muu läheinen Et ole yksin Lähisuhdeväkivalta voi koskettaa ketä tahansa, eikä se katso ikää, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, kulttuuria tai taloudellista asemaa. Vuosittain 130 000 naista kokee lähisuhdeväkivaltaa Suomessa Viranomaisten tietoon tulee vain murto-osa tapauksista: vuonna 2020 ilmoitettiin 10 800 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosta Turvakodeista haki suojaa lähes 5 000 asiakasta, joista naisia oli 91 % ja miehiä 9 % (2021)Vuosittain lähisuhdeväkivalta kärjistyy noin 20 ihmisen surmaanKouluterveyskyselyssä 2021 noin joka 7. peruskoululainen raportoi kokeneensa vanhempien/huolta pitävien aikuisten taholta fyysistä väkivaltaaTurvakotien asiakkaista noin puolet on lapsia Tunnista väkivalta Väkivallan vaikutukset lapsiin Väkivallan vaikutukset aikuisiin Tarvitsen apua Tunnista väkivalta Kaikissa ihmissuhteissa ja perheissä esiintyy ajoittaisia erimielisyyksiä, joita ratkotaan riitelemällä. Mistä erottaa, mikä on normaalia riitelyä ja mikä väkivaltaa? P E L K O Pelko tekee eron normaalin riitelyn ja väkivallan välille. Jos riidan osapuoli tai sen kulkua sivusta seuraava pelkää toista, ei kyseessä ole enää elämän tavanomaiset erimielisyydet. Pelko on väkivallan yksi tunnusmerkki. Tunnista väkivalta Väkivalta lähisuhteessa voi ilmetä usealla eri tavalla. Se voi olla esimerkiksi henkistä, taloudellista, seksuaalista, vainoamista tai uskontoon liittyvää väkivaltaa, mitä sen kohteena olevan voi olla vaikea tunnistaa. On tyypillistä, että väkivallan kohde tunnistaa vasta avun piiriin päästyään kokeneensa monimuotoista väkivaltaa. Kuvaamme alla väkivallan eri ilmenemismuotoja, jotta niiden tunnistaminen omassa lähisuhteessa olisi helpompaa. Väkivallan eri ilmenemismuotoja Henkinen väkivalta Henkinen väkivalta alkaa usein hiljalleen ja niin, että uhri ei välttämättä aluksi edes ymmärrä mistä on kyse. Vaikka henkisestä väkivallasta ei jää näkyviä jälkiä, jättää se silti usein psyykkisiä arpia sitä kokevaan tai todistavaan henkilöön. Henkinen väkivaltaa parisuhteessa voi näyttäytyä esimerkiksi: Kontrollointina Mustasukkaisena käytöksenä Sosiaalisen kanssakäymisen tai toiminnan rajoittamisena Huutamisena Solvaamisena, nimittelynä Tavaroiden heittelynä Pelotteluna Vähättelynä Manipulointina Syyttelynä Nöyryyttämisenä Pakottamisena Itsensä tai toisen tappamisella uhkailemisena Alistamisena Vainoamisena Lemmikkieläimen vahingoittamisena Fyysinen väkivalta Fyysinen väkivalta voi jättää jälkiä ja vammoja, joiden hoitamiseksi on voimavarojen mukaan tärkeää käydä lääkärissä ja tehdä rikosilmoitus poliisille. Lääkärissä on tärkeää kertoa tarkkaan mitä on tapahtunut. Lääkärissä voidaan täyttää Pahoinpitely- ja kehokarttalomake (PAKE), jossa hoitohenkilöstö kirjaa vammat esimerkiksi mahdollisen rikosilmoituksen tueksi. Väkivallantekijä voi pahoinpidellä myös niin, että näkyviä fyysisiä jälkiä ei jää ja vammat voivat olla myös sisäisiä, kuten aivo- tai sisäelinvaurio tai kipu esimerkiksi kuristuksen seurauksena. Fyysinen väkivalta voi aiheuttaa uhrille myös keskenmenon tai uhrin kuoleman. Fyysistä väkivaltaa voi olla esimerkiksi: Lyöminen nyrkein tai erilaisilla tavaroilla Hiuksista repiminen, tukistaminen Potkiminen Kuristaminen, tukahduttaminen Pään hakkaaminen Ravisteleminen Nipistäminen Heitteleminen Töniminen Kiinni pitäminen Kovakourainen käsitteleminen Liikkumisen rajoittaminen Fyysisellä väkivallalla uhkaaminen Terä- tai ampuma-aseella pahoinpiteleminen Ihon ja/tai eri kehonosien polttaminen Väkisin huumeen tai muun aineen pistäminen tai juottaminen Seksuaaliväkivalta Seksuaaliväkivalta tuottaa usein uhrille häpeää ja syyllisyyden tunteita, jolloin siitä voi olla vaikeaa avautua muille ihmisille. Seksuaaliväkivaltaa voi olla esimerkiksi: Seksiin painostaminen tai pakottaminen Raiskaus tai raiskauksen yritys Yhdyntään painostaminen tai pakottaminen ilman ehkäisyä Ehkäisyn käytön kieltäminen Raskauteen painostaminen Loukkaavien seksuaalissävytteisten asioiden sanominen Pornografian katsomiseen pakottaminen Taloudellinen väkivalta Taloudellinen väkivalta voi vaikeuttaa monin eri tavoin sitä kokevan henkilön tai perheen elämää. Taloudellinen väkivalta voi näyttäytyä esimerkiksi seuraavasti: Sinua estetään saamasta tai säilyttämästä työpaikkaa Joudut pyytämään rahaa kumppaniltasi, vaikka kävisit työssä Sinun ei anneta osallistua perheen yhteisen talouden suunnitteluun Sinua estetään hankkimasta asioita itsellesi omilla rahoillasi (kuten palkallasi) Sinua kielletään hankkimasta lapsille tarvittavia hankintoja Sinulta kielletään opiskelu ja estetään esimerkiksi kielen oppiminen Sinua painostetaan ottamaan lainaa omiin nimiisi tai nimiisi otetaan lainaa ilman lupaasi Sinua painostetaan tilaamaan tai ostamaan nimiisi asioita velaksi Työpaikallesi ilmaannutaan jatkuvasti niin, että se häiritsee työntekoasi Rahasi otetaan sinulta vasten tahtoasi Pankkitunnuksesi ovat toisen osapuolen hallinnassa eikä sinulla ole pääsyä omiin, tai perheen tileihin Palkkasi ja/tai sosiaalietuudet menevät toisen osapuolen tilille etkä pysty käyttämään niitä Sinut pakotetaan työskentelemään laittomasti kuten ilman voimassa olevaa työlupaa Sinut saatetaan tilanteisiin, joissa joudut olemaan pois työstä ja näin ollen mahdollisesti menetät työpaikkasi Väkivallantekijä painostaa sinua tekemään valtakirjan ja hoitaa asioitasi ilman suostumustasi Kunniaan liittyvä väkivalta Kunniaan liittyvä väkivalta on yhteisöllistä väkivaltaa, jossa väkivaltaa voi käyttää yksi tai useampi henkilö. Siinä väkivallantekijä voi olla esimerkiksi oma perhe, yhteisö tai oma suku. Esimerkiksi tilanne saattaa olla sellainen, missä oma perhe tai suku ei hyväksy jonkun perheenjäsenen toimintaa, mikä poikkeaa perheen tai suvun normeista. Tällöin uhriin voi kohdistua monimuotoista väkivaltaa kuten vainoa tai väkivallan uhkaa, jolla pyritään kontrolloimaan uhria ja saamaan tämä käyttäytymään halutulla tavalla. Kunniaan liittyvä väkivalta voi kohdistua esimerkiksi tyttöihin ja naisiin, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin ja uskontokunnista ja avioliitoista eroon pyrkiviin. Pakkoavioliitot, eroamisen estäminen Henkinen, fyysinen, taloudellinen tai seksuaalinen väkivalta Tyttöjen ja naisten sukupuolielinten silpominen Toisen hengen vieminen tai sen yrittäminen Uskonnollinen väkivalta Uskonnollinen väkivalta liittyy uskontoon ja sen harjoittamiseen. Uskonnollisessa väkivallassa väkivallantekijöitä voi olla yksi tai monta. Uskonnollista väkivaltaa voi olla esimerkiksi: Toisen henkilön uskonnon ja uskonnollisuuden pilkkaaminen Uskonnon ja uskon harjoittamiseen liittyvien asioiden kieltäminen Uskontoon ja sen normeihin ja sääntöihin pakottaminen Uskontoon liittyvillä asioilla uhkaaminen tai kiristäminen Kemiallinen väkivalta Kemiallinen väkivalta tarkoittaa huumaavan aineen tai muun aineen pakottamalla antamista uhrille. Kemiallista väkivaltaa voi olla esimerkiksi: Huumausaineen pistäminen toiseen henkilöön väkisin tai ilman tämän suostumusta Alkoholin tai muun aineen juottamista toiselle henkilölle ilman tämän suostumusta Lääkkeiden antamista toiselle liian suurina määrinä tai salaa esimerkiksi tämän ruoan seassa Digitaalinen väkivalta Digitaaliseen väkivaltaan sisältyy olennaisena osana toisen henkilön pakonomainen kontrollintarve, jolloin väkivaltaa käyttävä osapuoli haluaa hallita toista hyvin kokonaisvaltaisella tavalla myös silloin, kun ei ole konkreettisesti tämän kanssa. Digitaalisen väkivallan voit tunnistaa esimerkiksi seuraavista merkeistä: Sinua seurataan sijaintitietojesi avulla tai puhelimeesi on asennettu seurantasovellus Sinua painostetaan tai manipuloidaan antamaan puhelimeesi tai muihin tileihisi salasanat Sinut pakotetaan antamaan puhelimesi väkivallantekijälle aina kun hän haluaa Viestejäsi luetaan ilman lupaa Sinua uhkaillaan arkaluontoisen materiaalin jakamisella, jollet toimi niin kuin väkivallantekijä haluaa Yhteystietojasi poistetaan ilman lupaa, tai kontakteillesi lähetetään viestejä ja perutaan esimerkiksi tapaamisia tahtomattasi Sinun oletetaan olevan tavoitettavissa aina kun suhteen toinen osapuoli haluaa Sinua häiriköidään jatkuvalla soittamisella ja viestittämisellä, vaikka olet pyytänyt lopettamaan Sinun internetissä jakamiasi sisältöjä solvataan tai niitä poistetaan ilman lupaasi Teknologian käyttöäsi rajoitetaan Sinua painostetaan lähettämään alastonkuvia tai sinulle lähetetään tahtomattasi alastonkuvia Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti Kaltoinkohtelua ja laiminlyöntiä tapahtuu silloin, kun lapsi tai aikuinen jätetään vaille huolenpitoa tai heidän perustarpeitaan ei täytetä heistä vastuussa olevan henkilön tai instituution taholta. Kaltoinkohtelu ja laiminlyönti vastuussa olevan ja huolta pitävän henkilön taholta voi näyttäytyä esimerkiksi: Ravinnotta jättämisenä tai vääränlaisen ravinnon antamisena (esimerkiksi allergiat) Hygienian huonona tilana tai sen puutteena Lääkäriin viemättä jättämisenä Lääkehoidon laiminlyöntinä Ulkoilemisen vähäisyytenä tai sen puutteena Hampaiden hoidon laiminlyöntinä Unen laiminlyöntinä Lapsen oppivelvollisuuden laiminlyöntinä Vaino Vaino on väkivaltaa, jossa korostuu äärimmäisen kontrollin käyttäminen toista henkilöä kohtaan. Esim. parisuhdeväkivallassa vainoa käyttävä väkivallantekijä haluaa luoda kuvan uhrilleen, että tämä ei pääse hänestä eroon edes erotessa. Väkivalta ei tuolloin pääty eroon, vaan se voi jatkua vuosia eron jälkeenkin. Usein väkivallan uhrin voikin olla tarpeen hakea lähestymiskieltoa. Vaino voi näyttäytyä esimerkiksi: Tunteena siitä, että et pääse eroon entisestä puolisostasi Tunteena siitä, että et saa rauhaa missään etkä ole missään yksin Sinuun otetaan jatkuvasti yhteyttä esimerkiksi viestein, kirjein, puheluin tai internetin eri alustojen välityksellä Väkivallantekijä ilmestyy kotiisi, kotipihaasi tai paikkoihin, joissa käyt kuten työpaikallesi, harrastuksiisi tai lähikauppaasi Saat erilaisia lahjoja kuten kukka- tai lahjalähetyksiä vastoin tahtoasi Väkivallantekijä uhkailee sinua tai lähipiiriäsi Sijaintitietosi tai esimerkiksi some-tilisi ovat väkivallantekijän hallussa Sinusta kirjoitetaan internetiin asioita tahtomattasi Ihmiskauppa Ihmiskaupassa on kyse siitä, että henkilöä ja hänen haavoittuvaa asemaansa käytetään hyväksi ja kontrolloidaan jonkun toisen henkilön taholta. Haavoittuvassa asemassa olevia ovat esimerkiksi lapset ja henkilöt, jotka oleskelevat maassa ilman voimassa olevaa oleskelulupaa tai henkilöllisyystodistusta eivätkä esimerkiksi tunne maan käytäntöjä, lainsäädäntöä tai auttamis- ja palvelujärjestelmää. Ihmiskaupan harjoittaja voi käyttää uhriin monimuotoista väkivaltaa ja saattaa uhrin riippuvaiseksi hänestä. Uhrille saatetaan asettaa esimerkiksi velka, joka hänen tulee maksaa takaisin ennen kuin pääsee pois työstä, johon hänet on pakotettu. Uhria saatetaan myös uhkailla oleskeluluvan statukseen liittyvillä asioilla ja häntä saatetaan esimerkiksi harhauttaa antamalla väärää tietoa. Ihmiskaupan muotoja voivat olla esimerkiksi: Prostituutioon tai seksityöhön pakottaminen Työntekoon pakottaminen Työskenteleminen ilman palkkaa, vapaapäiviä, lomaa tai työterveyshuoltoa Työskenteleminen kellon ympäri Avioliittoon painostaminen tai pakottaminen Kerjäämiseen painostaminen tai pakottaminen Kotitöihin painostaminen tai pakottaminen Rikosten tekemiseen pakottaminen Elin- tai kudoskauppa Lapseen kohdistuvan väkivallan esiintymismuotoja Fyysinen väkivalta Lasta potkitaan, tukistetaan, tönitään, nipistetään, annetaan luunappeja tai lyödään. Lapseen kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa on myös lapsen syömään pakottaminen, väkisin syöttäminen tai lapselle sopimattomien ruokien tarjoaminen. Fyysinen väkivalta voi aiheuttaa lapselle esimerkiksi kipua ja pelkoa. Henkinen väkivalta Lapselle huudetaan, lasta nimitellään tai halveksutaan, lasta uhataan väkivallalla, lapselle murjotetaan, lapsen ei anneta tehdä mielekkäitä asioita kuten tavata ystäviä, lapsen tekemisiä kontrolloidaan äärimmäisesti, lapsen ei anneta ilmaista omaa mielipidettään tai lapsi altistuu vanhempien väliselle väkivallalle. Henkinen väkivalta voi aiheuttaa lapselle esimerkiksi pelkoa ja lapsi voi kokea olevansa itse syyllinen häneen itseensä tai toiseen vanhempaan kohdistuvaan väkivaltaan. Kuritusväkivalta Lapsen käyttäytymistä pyritään ohjailemaan väkivaltaa käyttämällä tai kohdistamalla lapseen väkivallan uhkaa. Lapsen toimiessa vasten aikuisen antamia ohjeita, käyttää aikuinen lasta kohtaan fyysistä tai henkistä väkivaltaa ns. seuraamuksena huonosta käytöksestä. Yleisiä kuritusväkivallan muotoja ovat esimerkiksi luunapit, tukistaminen ja läpsiminen. Kuritusväkivalta voi juontaa juurensa vanhemman väsymykseen tai uupumukseen, jolloin vanhempi kokee, ettei hänellä ole muita työkaluja ratkoa vaikeita kasvatuksellisia haasteita. Väkivallan käyttäminen ei kuitenkaan koskaan ole oikeutettua eikä hyväksyttävää ja tällöin on ensisijaisen tärkeää, että väkivaltaa käyttävä vanhempi saa tilanteessa apua esimerkiksi perheneuvolasta tai lastensuojelusta. Vauvan ravistelu Vauvan ravistelu on aina vauvalle hengenvaarallista. Vauvan pää on muuhun kehoon nähden painava ja sen edestakainen liike voi aiheuttaa vauvalle vaurioita esimerkiksi niskaan ja aivoihin. Vanhempi saattaa joskus olla uupunut ja väsynyt tai ei kestä esimerkiksi vauvan itkua, jolloin pyrkii hiljentämään vauvan ravistelemalla. Vauva voi reagoida ravisteluun esimerkiksi oksentamalla, tajunnantason häiriöillä, itkuisuudella tai syömättömyytenä. Pidempiaikaisia seurauksia voivat olla esimerkiksi oppimisvaikeudet, epileptiset kohtaukset tai näköön liittyvät häiriöt. Vauvan ravistelu voi aiheuttaa myös vauvan kuoleman. Vauvaa kohtaan tapahtuvaa väkivaltaa voi olla myös esimerkiksi läpsiminen, vauvan pudottaminen tai muunlainen vauvan satuttaminen. Vauvaa kohtaan väkivaltaa käyttävä vanhempi tarvitsee aina tilanteessa välitöntä apua ja tilanteeseen puuttumista. Apua saa esimerkiksi perheneuvolasta tai lastensuojelusta. Lasten käyttäminen väkivallan välineenä Vanhempien väliset pitkään kestävät ristiriidat ja väkivalta vahingoittavat lasta ja tällä voi olla lapsen tunne-elämään ja kehitykseen kauaskantoisia seurauksia. Lapsi pyrkii aina olemaan lojaali molemmille vanhemmilleen ja lapselle on hyvin vahingollista kuulla toisen vanhemman puhuvan pahaa toisesta vanhemmasta. Tällöin lapsi voi joutua ikätasoonsa nähden kohtuuttomaan tilanteeseen eikä voi tietää miten tilanteessa tulisi toimia. Lapsi voi kääntyä sisäänpäin ja jopa miettiä, ovatko riidat ja väkivalta hänen syytään. Kun lapsi joutuu vanhempien välisen väkivallan välineeksi, voi se väkivaltaa käyttävän vanhemman taholta näyttäytyä esimerkiksi seuraavanlaisena käytöksenä: Lasta ei palauteta sopimuksen mukaan sovituista tapaamisista Toinen huoltaja rikkoo toistuvasti sovittujen tapaamisten ehtoja Toinen vanhempi puhuu lapselle pahaa toisesta vanhemmasta Toinen vanhempi syyttää lapselle erosta toista vanhempaa Toinen vanhempi koettaa viedä lapsen toiseen maahan ilman toisen vanhemman suostumusta Toinen vanhempi uhkaa satuttaa lasta tai viedä lapselta hengen Kemiallinen väkivalta Lapseen kohdistuvaa kemiallista väkivaltaa voi olla esimerkiksi lapsen lääkitseminen ilman, että lapsi tarvitsee lääkettä. Lapselle saatetaan antaa esimerkiksi alkoholia, unilääkettä, tai jotain huumaavaa lääkettä minkä seurauksena vanhempi yrittää esimerkiksi saada lapsen nukahtamaan tai lapsen rauhoittumaan. Kemiallisen väkivallan seurauksia ja oireita lapselle voivat olla esimerkiksi yliannostus, sekavuus, tunnottomuus, itkuisuus tai oksentelu. Suojele lasta väkivallalta Lapsella on oikeus suojeluun kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta sekä hyväksikäytöltä. Lapsen oikeuksien sopimuksen 19. artikla Perheessä ilmenevä väkivalta Perheväkivalta on perheen sisällä tapahtuvaa väkivaltaa, jossa joku perheenjäsen käyttää toista kohtaan väkivaltaa. Väkivallankäyttäjä voi olla esimerkiksi isä, äiti, sisko, veli tai esimerkiksi isovanhempi. Lapsen altistuminen vanhempien väliselle väkivallalle, esimerkiksi vanhempien välisen väkivallan näkeminen tai toisesta huoneesta kuuleminen, on lapselle yhtä vahingollista kuin sen suorana kohteena oleminen. Vanhemman lasta kohtaan käyttämä väkivalta on lapselle aina vahingollista ja voi jättää lapseen ja tämän kehitykseen pysyviä vaurioita. Oman vanhemman lapseensa kohdistama väkivalta on lapselle traumaattinen kokemus, sillä tällöin oma vanhempi, jonka tulisi suojella lasta, satuttaakin tätä. Tämä on lapselle hyvin pelottavaa ja ristiriitaista. Väkivalta ei ole perheen sisäinen asia. Perheväkivaltaan tulee aina puuttua ja lasta on suojeltava väkivallalta. Kaikenlainen lapseen kohdistuva väkivalta on Suomessa yleisen syytteen alainen rikos. Väkivallan vaikutukset lapsiin ja nuoriin Lapsuusajan kehitykseen vaikuttavia haitallisia kokemuksia ovat tutkimusten mukaan fyysinen, henkinen ja seksuaalinen väkivalta, altistuminen vanhempien väliselle väkivallalle, vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat, vaikeat ja pitkittyneet eroriidat sekä vanhempiensa menettäminen. Väkivallalle altistuminenkin on haitallista Lapseen kohdistuva väkivalta ja väkivallalle altistuminen ovat lapselle monin tavoin haitallista. Jo pienetkin lapset aistivat vanhempien välisen väkivallan, vaikka vanhemmat luulisivat, etteivät lapset ole siitä tietoisia. Vaikka lapset olisivat omassa huoneessaan, he kuulevat väkivallan ja mahdollisesti myös näkevät sitä esimerkiksi ovenraosta katsomalla. Vaikka väkivalta ei kohdistuisi suoraan lapseen, on väkivallalle altistuminen lapselle erittäin haitallista. Väkivallalle altistuneen oireita voivat olla mm. tapahtuneeseen nähden luonnoton tyyneys ja välinpitämättömyys, muistikatkokset, tapahtuneen kieltäminen, lamaannus ja alistuva käyttäytyminen tai toisaalta vihamielinen ja kiihtynyt käytös. Vaikeat tunteet: pelko, suru, epätoivo, syyllisyys ja häpeä Vanhempien välinen väkivalta voi aiheuttaa lapsessa pelkoa, surua ja epätoivon tunteita. Lapsi saattaa myös mennä suoraan väkivaltatilanteeseen väliin, suojellakseen toista vanhempaa. Tällöin lapsi voi altistumisen lisäksi joutua itse väkivallan kohteeksi. Lapsi voi kokea syyllisyyttä siitä, että ei kykene auttamaan väkivallan kohteeksi joutuvaa vanhempaa. Lapsi voi myös ajatella väkivallan olevan hänen syytään. Usein lapset ovat lojaaleja molemmille vanhemmilleen eivätkä uskalla kertoa kotona tapahtuvasta väkivallasta, sillä saattavat pelätä mitä tästä seuraa lapselle itselleen tai mahdollisesti toiselle vanhemmalle. Lapset saattavat kokea syyllisyyttä myös siitä, että rakastavat vanhempaa, joka käyttää väkivaltaa. Toisaalta lapset saattavat ajan saatossa kokea inhon ja vihan tunteita väkivaltaa käyttävää vanhempaa kohtaan ja pyrkiä pelastamaan tai kokea vastuuta pelastaa väkivallan kohteeksi joutuvan vanhemman. Aikuisten tavoin myös lapset voivat tuntea häpeää kotona tapahtuvasta väkivallasta eivätkä välttämättä tästäkään syystä kerro siitä ulkopuolisille. Pako todellisuudesta Mitä pienemmistä lapsista on kyse, sitä vähemmän heillä itsellään on kykyä käsitellä väkivaltaa ja väkivallan kokemuksia. Lapsen eläessä väkivaltaisessa kodissa, oppii hän ajan myötä kehittämään itselleen ns. pakokeinoja väkivaltaisista tilanteista, joilla lapsi pyrkii suojelemaan itseään. Lapsi saattaa paeta mielensä sisällä johonkin turvapaikkaan, jonka on itselleen keksinyt tai saattaa myös konkreettisesti mennä piiloon väkivaltatilanteita tai väkivallantekijää esimerkiksi sängyn alle. Ajan myötä lapset oppivat lukemaan väkivallantekijää ja merkkejä, joista tunnistavat väkivallan alkavan. Lapset oppivat sanomaan ja tekemään asioita niin, että välttyisivät väkivallalta ja pyrkivät miellyttämään, jotta eivät joutuisi kokemaan väkivaltaa. Tutkimusten valossa tiedetään, että väkivallan näkeminen ja todistaminen aiheuttavat lapsille samanlaisia oireita, kuin jos he olisivat itse väkivallan kohteina. Kipu, särky, uni ja muutokset käytöksessä Väkivallalle altistuminen ja sen kohteena suoraan oleminen voivat aiheuttaa lapselle erilaisia kipuja ja särkyä, kuten maha- ja päänsärkyä, univaikeuksia sekä aggressiivisuutta tai muita käytöshaasteita. Lapsen voi olla vaikeaa hillitä ja säädellä tunteitaan ja lapsi voi purkaa pahaa oloaan esimerkiksi koulussa muihin lapsiin tai kotona omiin sisaruksiin. Itsetunnon heikentyminen Väkivallan kokemukset voivat vaikuttaa haitallisesti myös lapsen minäkuvaan ja itsetuntoon ja lapsi voi kokea, että ei ole hyvä missään, jolloin myös oppiminen vaikeutuu. Väkivalta voi aiheuttaa lapselle oppimisvaikeuksia. Kouluun mennessä sen sijaan, että lapsi käyttäisi energiansa uuden oppimiseen, saattaakin lapsi ajatella väkivallan kohteeksi joutuneen vanhemman turvallisuutta ja pohtia keinoja, kuinka voisi auttaa vanhempaansa tai miten saisi väkivaltaa käyttävän vanhemman lopettamaan väkivallan käyttämisen. Turvattomuus ja takertuminen Lapsen voi olla hyvin vaikeaa luottaa väkivaltaa käyttävään vanhempaan ja lapsi voi vältellä tilanteita, joissa joutuu olemaan kahden väkivaltaa käyttävään vanhemman kanssa. Väkivallan kokemukset aiheuttavat lapselle myös turvattomuutta ja pelkoa. Jos lapsi mieltää kotonaan toisen vanhemman turvalliseksi, saattaa lapsi pyrkiä pitkittämään esimerkiksi koulumatkaa tai mennä kaverilleen koulun jälkeen koska ei uskalla mennä kotiin esimerkiksi ennen toisen, turvallisen vanhemman kotiin saapumista. Lapsi saattaa lisäksi pelätä, että turvalliselle vanhemmalle sattuu jotain päivän aikana tai että vanhempi kuolee. Tämä saattaa ilmetä lapsen takertumisena toiseen vanhempaan. Stressi Jos lapsella on sisaruksia, voi lapsi joutua pelkäämään myös heidän puolestaan tai jos perheessä on lemmikkieläin, voi lapsi pelätä myös eläimen joutuvan väkivallan kohteeksi. Jatkuva pelossa eläminen tuottaa lapselle stressiä, millä on kokonaisvaltaisesti haitallisia vaikutuksia lapsen elämään. Et ole syypää kokemaasi väkivaltaan Muista, että väkivalta ei ole koskaan sinun syytäsi, vaikka väkivallantekijä niin sanoisikin. Vastuu väkivallasta on aina väkivaltaa käyttävällä! Väkivallan vaikutukset aikuisiin Väkivalta suhteessa alkaa usein hiljalleen, ikään kuin hiipien. Suhteen alussa uutuudenviehätys ja ihastumisen tunteet voivat viedä mukanaan niin, ettei toisen väkivaltaista käytöstä tunnista väkivallaksi. Usein väkivaltaisessa suhteessa eläneet kertovat, että suhteen alussa oli joitakin ”varoitusmerkkejä”, mutta näiden ei ole osattu ajatella olevan väkivaltaa. Suhteen edetessä varoitusmerkit voivat muuttua pahemmiksi ja niiden rinnalla voi alkaa esiintyä muita väkivallan muotoja. Näkyvät vammat ja särkynyt mieli Fyysisen väkivallan merkit kuten mustelmat, murtumat, naarmut ja hiertymät, aivovammat, palovammat ja silmävammat ovat usein ulospäin näkyviä tai todennettavissa. Pitkään väkivaltaisessa suhteessa eläneet henkilöt voivat sairastua väkivallan kokemuksista myös psyykkisesti. Tunne-elämään ja käyttäytymiseen liittyviä ongelmia voivat olla esimerkiksi masennus, ahdistuneisuus, syömis- ja unihäiriöt, yliaktiivisuus tai korostuneet häpeän tai syyllisyyden tunteet. Heikentynyt itsetunto Usein väkivallan uhrit kuvaavat kokemustaan väkivaltaisesta suhteesta niin, että alkoivat hiljalleen muuttumaan ihmisinä eivätkä jonkin ajan kuluttua enää tunnistaneet itseään entiseksi itsekseen. Väkivallan tekijä pyrkii murentamaan uhrin itsetunnon ja saamaan tämän ikään kuin hallintansa alle. Pidempään kestänyt väkivalta voi huonontaa itsetuntoa niin paljon, että ei enää näe tai usko itsessään olevan mitään hyvää ja oma identiteetti voi rikkoutua. Häpeän ja arvottomuuden tunteet Itsetunnon heikentyminen voi puolestaan johtaa voimakkaisiin häpeän ja arvottomuuden tunteisiin. Se voi myös näkyä työelämässä puutteellisina työsuorituksina, sairauspoissaoloina tai työuupumuksena. Myös uhrin vanhemmuutta saatetaan arvostella ja uhri voi alkaa epäilemään olevansa huono vanhempi, mikä taas itsessään voi aiheuttaa pelkoa, surua ja masennusta. Vanhemmuuden arvostelu ja siitä syntyvä huono itsetunto voivat vaikuttaa myös lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen negatiivisesti. Syyllisyyden tunne, suru, viha, raivo ja ahdistus Lähisuhdeväkivalta voi aiheuttaa myös syyllisyyden ja toivottomuuden tunteita, surua, vihaa ja raivoa. Väkivallan uhri saattaa syyllistää itseään häneen kohdistuneesta väkivallasta. Uhri saattaa esimerkiksi oikeuttaa väkivaltaa itseään kohtaan ja ajatella joutuneensa pahoinpidellyksi siksi, että teki jotain, josta väkivallantekijä ei pitänyt tai puhui väärällä äänensävyllä, kun väkivallantekijällä oli huono päivä. Uhri saattaa myös syyllistää itseään siitä, että ei ole kyennyt eroamaan väkivallantekijästä ja näin suojelemaan itseään ja lapsiaan. Toivottomuuden tunteet ja kokemukset voivat näkyä esimerkiksi itkuisuutena, ahdistuneisuutena, pelko- ja paniikkioireina tai ruokahalun menetyksenä. Päihteiden käyttö ja epätoivoiset ajatukset Uhri saattaa myös pyrkiä pakenemaan tilannetta haitallisin keinoin kuten päihteidenkäytön aloittamiseen oloa helpottaakseen. Pitkään jatkunut toivottomuus voi muuttua niin voimakkaaksi, että se hallitsee elämää ja uhri kokee, että tilanteesta ei ole pääsyä pois. Toivottomuus voi äärimmillään johtaa ajatuksiin tai tekoihin itsensä tai perheenjäsentensä vahingoittamisesta. Uniongelmat, stressihäiriö ja traumat Väkivalta lähisuhteessa voi aiheuttaa uhrilleen myös post-traumaattisen stressihäiriön (PTSD), dissosiaatiohäiriöitä (tunteiden, muistin, ajattelun, toiminnan ja identiteetin yhteyden katkeamista), traumoja ja uniongelmia kuten nukahtamisvaikeuksia tai painajaisia sekä vainoharhaisuutta ja voimakkaita pelkotiloja. Myös muistot väkivaltaisista tapahtumista voivat nousta uhrin mieleen pidemmänkin ajan kuluttua ja voivat aiheuttaa stressiä, surua ja ahdistusta. Kiputilat Kipua ja fyysisiä oireita aiheuttava väkivalta ei aina ole fyysistä. Myös henkinen väkivalta voi aiheuttaa kiputiloja ja erilaisia sairauksia, joissa on fyysisiä oireita. Väkivallan uhri voi kokea esimerkiksi pitkään jatkunutta vatsan alueen kipua tai esimerkiksi päänsärkyä mikä voi johtua väkivallasta aiheutuneesta voimakkaasta stressistä. Läheisyyden pelko Väkivallan kokemukset voivat haitata uhrin elämää myös seksuaalisuuden osa-alueella. Uhrin voi olla vaikeaa luottaa uusiin ihmisiin ja esimerkiksi intiimiys ja läheisyyden ilmaisu voivat tuntua vaikealta uudessa parisuhteessa. Pitkittyneen väkivallan vahingollisuus Usein pitkään väkivaltaisessa suhteessa eläneet uhrit sanovat, että väkivalta ikään kuin normalisoitui osaksi parisuhteen tai perheen arkea. Väkivallan muodostuminen osaksi arkea ei kuitenkaan poista väkivallan haitallisia seurauksia ja vaikutuksia sen uhrille. Pitkään jatkunut väkivalta voimistaa väkivallan vahingollisuutta. Vaikeistakin kokemuksista on mahdollista selviytyä Apua väkivallan kierteen pysäyttämiseen ja haastavasta elämäntilanteesta selviytymiseen on hyvin saatavilla. Hae apua mahdollisimman pian, kun koet väkivallan uhkaa tai huomaat sen ensimmäiset merkit. Tarvitsen apua Yhteydenottolomake Tällä lomakkeella voit lähettää yhteydenottopyynnön Turvaverkko Helsingille. "*" näyttää pakolliset kentät Viestisi Turvaverkko Helsingille*Toivomani yhteydenottotapa Puhelinsoitto Tekstiviesti Sähköposti Yhteystietosi* Suostumus* Olen lukenut tietosuojaselosteenTietosuojaselosteCommentsKenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.