Mikä on väkivaltaa?

Väkivallan ilmeneminen

 

Lähisuhdeväkivalta on väkivaltaa, jonka tekijänä on nykyinen tai entinen puoliso tai kumppani, lapsi tai puolison lapsi, oma vanhempi, muu lähisukulainen tai muu läheinen.

Perheväkivalta viittaa yhden perheenjäsenen toiseen kohdistamaan väkivaltaan. Perheväkivalta on myös poliisin kotihälytysten tehtävälaji ja sitä käytetään rikosilmoitusten luokitteluissa.

Parisuhdeväkivalta tarkoittaa läheisessä parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa.  Kun parisuhdeväkivalta jatkuu, se muuttuu ajan myötä usein rajummaksi ja seurauksiltaan vakavammaksi. Parisuhdeväkivalta on uhrille erityisen haavoittavaa, sillä se tapahtuu intiimissä ihmissuhteessa. Parisuhdeväkivallasta on vaikea irtaantua. Häpeä ja syyllisyys voivat monella uhrilla olla pitkään esteenä avun hakemiselle ja väkivaltaisesta suhteesta irtautumiselle.

Seurusteluväkivalta on nuorten parisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Se eroaa aikuisten parisuhdeväkivallasta erityisesti siinä, että nuorella voi olla vielä keskeneräiset emotionaaliset ja kognitiiviset taidot. Nuori ei välttämättä hahmota, mikä on seurustelusuhteessa toivottavaa ja sallittua.

 

Väkivallan eri ilmenemismuodot

 

Väkivaltaa sisältävissä ihmissuhteissa ilmenee yleensä useampia väkivallan muotoja. Alla on kuvailtu, mitä eri väkivallan muodot voivat pitää sisällään.

Fyysinen väkivalta: esimerkiksi töniminen, lyöminen, potkiminen, tukistaminen, pään hakkaaminen, kuristaminen, raapiminen, repiminen, ravistelu, ampuma- tai teräaseen käyttö, fyysisellä väkivallalla uhkailu

Henkinen väkivalta: esimerkiksi alistaminen, arvostelu, nimittely, halveksunta, kontrollointi, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen, voimakas mustasukkaisuus, eristäminen, tavaroiden hajottaminen, kotieläinten vahingoittaminen tai jollakin näistä tai esimerkiksi itsemurhalla uhkaaminen

Seksuaaliväkivalta: esimerkiksi raiskaus, raiskauksen yritys tai seksuaalisiin tekoihin pakottaminen tai seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen

Taloudellinen väkivalta: esimerkiksi itsenäisen rahankäytön estäminen, taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisen estäminen tai pakottaminen omien rahojen antamiseen toisen käyttöön, taloudellisella väkivallalla uhkailu tai kiristäminen

Kaltoinkohtelu tai laiminlyönti: esimerkiksi lapsen, vanhuksen tai vammaisen henkilön jättäminen vaille hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteissa, joissa hän on ollut niistä riippuvainen, toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla

Kulttuurinen tai uskontoon liittyvä väkivalta: esimerkiksi uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen, väkivallalla uhkaaminen tai sen käyttö uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla, kuten ns. kunniaväkivalta, sukupuolielinten silpominen tai uskontoon liittyvillä asioilla uhkailu

Vainoaminen: esimerkiksi toisen ihmisen toistuvaa tai jatkuvaa lähestymistä, seuraamista tai tarkkailua tavalla, joka aiheuttaa uhrissa jatkuvaa pelkoa. Vainoamista voi olla esimerkiksi kodin tai työpaikan läheisyydessä toisen tarkkaileminen, toistuvat uhkailut parisuhteen päättymisen jälkeen ja internetin tai teknisten laitteiden avulla toisen tarkkaileminen. Vaino voi kohdistua myös vainotun läheisiin.

Kiusaaminen koulussa ja varhaiskasvatuksessa: Lasten ja nuorten kokeman väkivallan erityismuoto on koulukiusaaminen. Koulukiusaaminen on henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Nuorten keskuudessa on melko yleistä syrjivä kiusaaminen. Kiusaamista esiintyy myös päiväkodeissa. Kiusaamisen muodot ovat pääosin samanlaisia kuin koulukiusaamisessa kuten fyysisistä, sanallista ja psyykkistä kiusaamista. Yleinen kiusaamisen muoto on ryhmästä poissulkeminen tai sillä uhkailu. 

Sukupuolistunut väkivalta: Väkivalta on sukupuolistunut ilmiö. Se ei ole kaikille sukupuolille samanlaista, vaan eroja on väkivallan kokemisessa, käytössä, piirteissä ja seurauksissa. Sukupuoli voi vaikuttaa jopa auttamiseen ja oikeuden käytäntöihin.